5. helmikuuta 2018

Runeberg ja hänen tortut

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 merikapteenin poikana. Suomen kansallisrunoilijan tunnetuimpiin teoksiin kuuluu Vänrikka Stoolin tarinat (1848, 1860), jotka sisältää Suomen sodasta kertovia runoja. Niihin joukossa on myös myös Maamme-laulu. Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa.

Sitten se päivän tärkein - Runebergin torttu. Helmikuun herkun uskotaan olevan Runebergin vaimon Fredrika Runebergin (1807-1879) luomus. Hänen kerrotaan leiponeen niitä makeanpersolle miehelleen, joka nautti leivoksia aamupalaksi punssilla kostutettuna. Tarinan mukaan leivos syntyi, kun eräänä päivänä Johan pyysi vaimoltaan jotakin makeaa suuhun pantavaa ja Fredrika pyöräytti leivoksen aineksista, joita sillä hetkellä sattui kaapista löytämään. Mutta toisaalta resepti ei ehkä ollutkaan Fredrikan oma, sillä porvoolainen leipuri Astenius valmisti samanlaisia leivoksia jo 1840-luvulla. Niiden sanotaan maistuneen myös Runebergille.

Mutta sai Fredrika muutakin aikaan kun leivoksia! Hän oli aikansa sivistyneimpiä naisia, sanomalehden toimittaja ja kirjoitti historiallisia romaaneja. Fredrika myös ajoi naisten oikeuksia ja perusti Porvooseen naisyhdistyksen. Ehkäpä Runebergin tortusta voisi yhden palan haukata myös Fredrika Runebergin muistolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti